Heräsin puhelin tyynyni alla sinistä vilkkuen. Äitihän se siellä oli yrittänyt soitella. Soitin takaisin, olisin voinut mennä sinne syömään. Tottakai opiskelijalle kelpaa ilmainen ruoka, mutten jaksanu lähteä un bussikortista loppui eilen aika! Sitä paitsi, olin ostanut jauhelihaa joka olisi mennyt vanhaksi huomenna, joten söin sen makaroonin kanssa. Makaroonia ei olisi välttämättä edes tarvittu. Niiden lilluessa kattilassa söin lusikalla jauhelihaa suoraan pannusta. Nam!

Kävinpä myös kävelyllä, nimittäin varmistamassa, että mikä mahtaakaan olla kätevin reitti kävellä kouluun ja kuinka kauan siinä kestää. Ajasta en kyllä ole ihan varma, sillä otin kameran mukaan ja unohduin räpsimään kuvia. Arvioisin kuitenkin että n. 15 minuuttia. Tiistaina aion lähteä 7:40 jotta varmasti ehdin tunnille. Sitten varmaan saan otettua aikaa paremmin.

Nyt olisi tiedossa siivousta! Sanonpa vaan, että nojatuolit ovat vaarallisia. Jos siihen kerran istuu niin voi siivous vallan tyssätä kokonaan. Pääsin kuitenkin ylös ja ajattelin laittaa kuvia seinälle. Sitten aloin etsimään saksia (koska muutamassa kuvassa on valkoiset reunat jotka haluan pois) ja nyt olenkin tässä.

Täällä näyttää aika hirveältä. Mutta kunhan nyt yritän ja saksetkin löydän niin eiköhän se siitä. Itse asiassa pitäisi olla enemmän huolissaan huomisen tarjoilusta. Olen ohjeistanut ihmisiä vähän nyyttärihenkisiksi, mutta kuitenkin on ollut suunnitelmissa itsekin tarjota jotain. Ei kuitenkaan minkäänlaista ajatusta että mitä ihmettä! Joten siivoamisen lisäksi pitäisi laatia kauppalista... Onneksi huomenna ovat jo kaupat auki!